>Yhdysvallat lykkää sovittuja asejärjestelmien ja ammusten toimituksia Eurooppaan Iranin sodan vuoksi. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters viime viikon lopulla viiteen asiasta tietävään mutta nimettömänä pysyttelevään lähteeseen tukeutuen.

>Reutersin mukaan viivästykset kohdistuvat useaan eurooppalaiseen maahan ”mukaan lukien Skandinavia ja Baltia”.

>Ainakin Viron ja Latvian puolustusministeriöt vahvistivat Reutersille, että Yhdysvallat oli varoittanut maita ennalta sovittujen asetoimitusten viivästymisestä, koska laskelmat olivat menneet uusiksi Iranin sodan vuoksi.

>HS kysyi Suomen puolustusministeriöltä, koskeeko asetoimitusten lykkäys myös Suomea. Puolustusministeriö ei vastannut maanantaina iltapäivään mennessä.

>Tiedot asetoimitusten viivästymisestä liittolaismaille kertovat siitä, että Yhdysvaltojen tärkeimpien asejärjestelmien ja ammusten varastot ovat alkaneet huveta Iranin sodan vuoksi.

Eurooppalaiset puolustusviranomaiset kertoivat Reutersille, että jo sovittujen asetoimitusten lykkääminen asettaa heidät hankalaan tilanteeseen.

>Yhdysvallat on Donald Trumpin hallinnon aikana patistanut Euroopan maita vahvistamaan puolustustaan ostamalla aseita nimenomaan Yhdysvalloista.

------------

>Asetoimitusten viivästyminen osuu hetkeen, jolloin Yhdysvaltain ja Euroopan välit ovat tulehtuneet Trumpin toisen valtakauden ensimmäisen vuoden kuluessa. Viimeisin kolhu suhteisiin tuli siitä, kun Euroopan maat suhtautuivat viileästi Yhdysvaltojen hyökkäykseen Irania vastaan.

>Jos viiveet asetoimituksissa jatkuvat, Euroopan luottamus Yhdysvaltoja kohtaan voi entisestään heikentyä. Se saattaa patistaa Euroopan maita hankkimaan puolustustarvikkeita muualta.

Nosto:

>Maaliskuun alussa Delhin länsiosassa Uttam Nagarin alueella joukko muslimeita hakkasi hindumiehen kuoliaaksi hindujen värien juhlan Holin aikaan.

>Henkirikokseen johtanut välikohtaus sai alkunsa, kun hindutyttö heitti vesi-ilmapallon ja siitä roiskui vettä vahingossa naapurin musliminaisen päälle. Alkoi rähinä, joka ajoi naapuruston kaaokseen, kuvailee Times of India -lehti.

>Lopulta astaloilla ja kivillä aseistautunut väkijoukko pahoinpiteli hindutytön sukulaismiehen. Hän kuoli vammoihinsa sairaalassa.

Kuvatekstistä:

>Delhin viranomaiset tuhosivat Uttam Nagarin henkirikoksen pääepäillyn talon 8. maaliskuuta 2026. Tätä kutsutaan Intiassa ”puskutraktorioikeudeksi”. Sitä harjoitetaan valtapuolue BJP:n hallitsemissa osavaltioissa. Kohteena ovat useimmiten rikoksista epäillyt muslimit.

Yksi nosto:

Valtava liittolaisverkosto

>Edellinen presidentti, demokraatti Joe Biden käytti suuren osan koko ulkopolitiikastaan vahvistaakseen Yhdysvaltain liittolaissuhteita.

>– Liittolaisemme vahvistavat meidän voimaamme ja lisäävät meidän turvallisuuttamme. Yhdysvaltain liittolaisten ja partnereiden maailmanlaajuinen verkosto on strateginen ydinvahvuus, jota kenelläkään kilpailijalla ei ole, Bidenin puolustusministeri Lloyd Austin totesi kaksi vuotta sitten.

>Juuri se on Naton suurin merkitys Yhdysvalloille.

>Yhdelläkään muulla suurvallalla ei ole mitään vastaavaa liittolaisverkostoa.

>Olennaista Natossa on se, että kaikki sen jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti hakeutuneet Yhdysvaltain liittolaisiksi.

>Kun Iranin sodasta alkoi tulla Trumpille ongelma muutama viikko sitten, hän alkoi voimakkaasti kritisoida Nato-maita tuen puutteesta.

>Aloittaessaan sodan Trump ei kuitenkaan keskustellut Nato-liittolaistensa kanssa lainkaan, eikä hän alkuun edes halunnut niiltä mitään apua.

>Venäjän parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi tiistaina ensimmäisessä käsittelyssä lain, joka antaisi presidentille oikeuden lähettää sotilaita ulkomaille suojelemaan Venäjän kansalaisia, jos heitä kohtaan nostetaan syytteitä kansainvälisissä tuomioistuimissa tai muiden maiden tuomioistuimissa, joita Venäjä ei tunnusta.

>Voisiko Venäjä lain perusteella ryhtyä nyt joihinkin sotilaallisiin toimiin?

>– Jos se niin tahtoo. Se on yhtälailla yksipuolista toimintaa niin kuin minkä tahansa sodan aloittaminen tai voimankäyttö. Sillä ei ole mitään kansainvälistä oikeutta, Lassila sanoo.

>Lassilan mukaan on erittäin epätodennäköistä, että Venäjä lähettäisi lain nojalla erikoisjoukkojaan hakemaan jotakuta pidätetyksi tullutta kansalaistaan.

>Lassila sanoo, että näytöt tästä puuttuvat, kuten on nähty sen kyvyssä puolustaa liittolaisiaan.

>– Pikemminkin käytäntö osoittaa syvää opportunismia.

>Lassilan mukaan lain tarkoituksena Venäjä voi yrittää myös jälkijättöisesti virallistamaan niitä toimia, joita Venäjä nyt on tekemässä.

>– Se ei tarkoita sitä, että Venäjä olisi jotain erikoisjoukkoja nyt Suomeen lähettämässä. Tai jos on, niin huonosti tulee niille käymään.