Edellinen julkisen sektorin kokoa käsitellyt ketju katosi bittiavaruuteen, mutta haluaisin jatkaa keskustelua. Siinä oli mielestäni hyvää vääntöä.
Vähän pohjustusta tuosta ketjusta:
Meillä on Pohjoismaiden halvin hallinto. Julkisen hallinnon työllisten osuus kokonaistyöllisyydestä on Suomessa Pohjoismaiden pienimpiä (n. 25 %, Norjassa yli 30 %). Henkilöstökulujen osuus julkisista menoista on Suomessa 7–8 % luokkaa. Se on täysin omassa, alimmassa kastissaan verrattuna muihin Pohjoismaihin. Pohjoismaiden alin, n. 23-24%. Muissa pohjoismaissa lukemat 25-31%.
Silti julkiset menot ovat 57,5 % BKT:stä. Kisaamme Ranskan kanssa OECD-maiden kärkipaikasta. Jos byrokraatteja on tutkitusti vähän ja heidän palkkamenonsa on karsittu minimiin, mihin tuo posketon 57,5 prosenttia katoaa?
Sana on vapaa.
Omaa pohdintaa:
Se katoaa sinne ylistetylle yksityiselle sektorille. Suomen valtiosta on tehty jättimäinen, tehoton tilaajaorganisaatio.
Ostopalvelut: Kun virkamiehiä on leikattu vimmaisesti, valtio ja hyvinvointialueet joutuvat ostamaan perushommat terveysjäteiltä ja IT-konsulteilta. Jatkuvan tarpeen paikkaaminen ulkoistuksilla on karkeasti 2–3 kertaa kalliimpaa kuin oman virkamiehen palkkaaminen. Veronmaksajien rahaa siirretään tehokkaasti suoraan yksityisen puolen katteisiin.
Yritystuet: Valtio pumppaa miljardeja euroja vuodessa tukina yrityksille. Se on silkkaa yritysten sosiaaliturvaa, joka lasketaan suoraan julkisiin menoihin.
Jakaja laahaa: Tuo 57,5 % on murtoluku (Menot / BKT). Prosentti on taivaissa osittain siksi, että Suomen yksityinen sektori ei ole kyennyt luomaan kunnollista talouskasvua 15 vuoteen.
Jos tuota 57,5 prosenttia halutaan oikeasti leikata ja talous saada kuriin, eikö sakset pitäisi iskeä ensimmäisenä kalliisiin ostopalveluihin ja yritystukiin kuvitteellisen virkamiesarmeijan sijaan? Miksi 15 000 €/kk maksava IT-konsultti on dynaamista markkinataloutta, mutta 5 000 €/kk tienaava virkamies on tuhoisaa pöhötystä?
E. Alkuperäisen postauksen 7-8% taisi olla pelkkä valtionhallinto (ei kuntia tai hyvinvointoalueita). Tuolta löytynee parempaa dataa https://www.oecd.org/en/publications/government-at-a-glance-2025_0efd0bcd-en.html